Jos antaisin tyttölapsilleni (joita tällä hetkellä taloudessamme yksi kappale) kukkien nimiä, olisi Ulpukka ehdoton suosikkini! Mitä enemmän makustelen sitä, sitä paremmalta se maistuu suussa! Sana siis, ei kukka. Kaikki ulpukat ovat lievästi myrkyllisiä, sanoo wikipedia.
Puistona Ulpukka on kiva, vaikka auton saa jättää melko matkan päähän. Tai teoriasta riippuen kaikkihan on suhteellista, mutta jos äiti kulkee avoin jaloin ja taaperolla ei ole rattaita niin matka Sammaltien tyvestä saattaa tuntua pitkältä. Onneksi puistoseurallamme oli rattaat, jossa toinen meistä sai matkustaa.
Meillä odotetaan jo kovasti kesälomaa, että päästäisiin lomarytmiin ja vielä enemmän kiertelemään puistoja!
Aurinkoista torstain jatkoa!
- Lyyti
Äitiyslomahan loppui jo hyvän aikaa sitten. Kuopus täyttä kesällä kaksi, että laskekaahan siitä. Viime kesä meni jotenkin aivan ohi. Oliko jotenkin huonot ilmat? Meidän kuopus oli ainakin hyvin työllistävä ja on ollut sitä melkein koko taperovuoden, joten siinä saattaa olla yksi selitys blogihiljaisuuteen.
No, tänä vuonna pääsenkin yrittämään uudella innolla!
Tasan vuosi sitten kävimme tutustumaan Hollihaan-Paimenpojan leikkipaikkaan Mannilassa. Oli ihan valtavan kylmä ja kun mieheni tuli viimein kahvin kanssa meitä hakemaan, menin suosiolla juomaan sitä lämpimään autoon.
Jostain syystä olin ottanut pystykuvia, vaikka kyseinen suunta ei olekaan lempparini...
Ja luonnonkivethän ovat ne kaikkein kiinnostavimmat paikat!
Hei! Toivottavasti saadaan kaunis kesä, että puistoilu saisi kukoistaa meidän kaikkien kesäpelloilla!
- Lyyti
