ÄIDIN SYNTYMÄPÄIVÄ, ELI MUN!

Jo toista vuottaa peräkkäin sain viettää syntymäpäiväni leikkipuistossa omien kultanuppujeni seurassa. Aika nautinnollista, sanoisin. Pillimehua ja Caffitellan munkkipossuja. Possumunkkeja? Hmm... Vaniljamunkkeja. Nams!

Ukonniemen korttelileikkipuisto oli aika kiva, vaikkemme juhlineetkaan siellä kuin pienen hetken. Aika ihanasti paistoi tuolloinkin aurinko! Syksykin oli siis aika jees...

Kirjoittaminen kun ei taas oikein suju niin olkoon! 

Muistetaan olla armollisia itsellemme! Pusi-pusi!

- Lyyti

YLLÄTYS!

Löysinpäs kuitenkin viimesyksyisiä kuvia tänne! Pari ihan uuttakin puistoa. Tai ei uutta uutta, mutta meille ja blogille uusia. 

Pihapellonpuistossa emme saaneet autoa ihan viereen, mutta pieni kävely ei menoa haitannut. Aika kiva porukka meitä puistossa oli: minä ja neljä lasta - ollaan huipputiimi! Oma kehu haisee ja sillee... Hehhe! Jutut on taas sitä tasoa, että kannattaisi vain keskittyä iltapalan laittoon ennemmin kuin tietokoneella istumiseen.

Mukavaa maanantai-iltaa kaikille! 

- Lyyti

TERKUT SAIRASTUVALTA

Viikonlopusta asti on ollut isoimmissa lapsissa lämpöä enemmän ja vähemmän. Kotiviikonloppu sai siis jatkua kotiviikkona. Sinänänsä ei hullumpaa, mutta toivon ettei lasten tarvitsis sairastaa... 

Kohta on jo huhtikuu! Mihin tämä maaliskuu oikein hurahti?? Aurinko paistaa vaaleansiniseltä taivaalta ja anopin tuomat narsissit tuovat keittiön pöydällä lisäiloa! Ai että!

Tässäpä onkin viimeiset kuvat viime syksyltä. Luulin niitä olevan enemmänkin rästissä, mutta ei. Pian on päästävä uusiin seikkailuihin!

Nämä kuvat ovat Haukkalanrannasta. Aika kivasti pääsin tuolloin juttuun muiden vanhempien kanssa. Ei ole itsestään selvää se, eikä myöskään se että puistoissa ylipäätään on ketään... Heh!

Nyt lähden paijaamaan lapsia. Höpöhöpö, ei ne mitään paijausta tarvitse. Ennemmin he tarvitsevat junanrakennusapua... Siihen malliin katoaa keittiöstä tuolit.... Jes! Tunnelin päässä siis on pilkahdus terveydestä!

Aurinkoista loppuviikkoa!

- Lyyti

VAUVAN KULKUPELI

Meidän vauva inhosi jo syksyllä vaunuja. Vaunulenkit jäi lyhyeen, koska herra vain huusi jos ei heti sattunut nukahtamaan. Nukkuvana siirtäminen - ei toivoakaan. Jotta pääsimme ulkoilemaan vauvan nukkuessa, eräänä syksyisenä päivänä kun pinna oli jo tapissa, kävin ostamassa meille Emmaljungan Vikingin rungon ja adapterin jo olemassa olevalle turvaistuimelle. Elämä helpottui kerralla! 

Sääksmäenpolunpuistoon lähdimme kulkupeliä kokeilemaan. Syyskuisena päivänä päiväkotipäivän jälkeen. Oli hauska nähdä kuinka puistossa hengailivat koululaispojat, koska joka puistossa näin ei tosiaan ole!

Tänään on melkoisia lumipalloja satanut taivaalta, mutta luotetaan siihen, että uusi lumi on vanhan surma! Mukavaa keskiviikkoa! 

- Lyyti

TALVIUNILTA

Talvi-ihmistä minusta ei tänäkään vuonna tullut, vaan Muumien tavoin kömmin talviunille syyslomalla ja nenääni alan vasta nyt pikkuhiljaa ulkoiluttamaan. Tekosyitä on niin paljon, että koko loppu päivä menisi niiden kirjoittamiseen. Miksi näin? Hyi hyi! Huono äiti ja niin edelleen. Näin se vain kertakaikkiaan on ja sen kanssa minun täytyy elää, jos en itseäni muuksi saa muutettua. Haaveena jälkimmäinen toki on...

Kevätpäiväntasaus on hyvä päivä herättää blogi talviunilta. Syyskuun kuvilla Mäki-Matin perhepuistosta se tapahtuu helposti.  

Voi kuinka sydän pakahtuu kesää odottaessa!

- Lyyti